Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2627282930311
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
303112345

RSS

 Modernisaatio, sen ilmiöt ja seuraukset
16.01.2012 13:31 | pelontorjunta

Se kuva mikä meillä länsimaalaisilla on viime vuosikymmeninä syntynyt maailmasta on katastrofaalinen. Päivästä päivään tiedotusvälineet ovat kertoneet vihan täyttämästä ja väkivallan runtelemasta maapallosta, jossa yksilöiden murhat ja kansakuntien joukkomurhat seuraavat toinen toistaan jatkuvasti kiihtyvään tahtiin: Ruandan kansanmurha, Nigerian ja Norsunluurannikon uskonnolliset yhteenotot, Somalian klaanien taistelut, Sierra Leonen raaka sisällissota, rikollisuus ja raiskaukset Etelä-Afrikassa, joka kuitenkin on vapautettu apartheidistä, valkoisten murhat ja karkotukset Zimbabwessa, terrorismi Algeriassa, Georgia, Tsetsenian sota, Iran, Tadzikistan, Kolumbia, Haiti, Sudan, Sri Lanka, Filippiinien eteläosa, Palestiinan tilanne jne. Päätämme luettelon WTC-tornien tuhoutumiseen, jonka itsemurhaan valmiit ihmiset, jotka tulivat kolmanneksi maailmaksi kutsumalta alueelta, saivat aikaan ”Allahin nimeen”.

Vaikuttavan uutisoinnin jälkeen on vaikea olla tekemättä tuosta tapahtumien luettelosta johtopäätöstä, että maailma on hulluuden vallassa ja että elämme jotenkuten suojellulla saarella – siis jos emme pidä lähiöissämme poltettuja autoja ja muita ikäviä tapahtumia merkkeinä lännen barbarisoitumisena. Vallitseva kuva väkivallan runtelemasta maailmasta vahvistaa tiettyä historiankäsitystä: maailma taantuu. Nykytilanteesta löytyy objektiivisesti tarkasteltunakin tiettyjä tarkasti kuvattavissa olevia taantuvia aineksia. Median tarjoaminen hätkähdyttävien kuvien tuollakin puolella on mitattavissa kasvuvauhdin hidastumista maailmassa: epätasa-arvon lisääntymistä köyhissä ja rikkaissa maissa, taloudelliseen ja rahataloudelliseen globalisaatioon liittyviä ilmiöitä. Ihmisiä saatetaan kilpailemaan keskenään ja näin painetaan palkkoja ja maailmanlaajuista kysyntää alas. 

Jos kuitenkin kyseenalaistetaan vallitsevat oikeistolaiset ja vasemmistolaiset taloustieteelliset teesit ja ajattelu, marxilainen tai uusliberalistinen, voidaan suunnattoman tilastoaineiston avulla mitata nykyisen maailman uskomaton kulttuurinen kehitys, joka näkyy kahdessa perustuvanlaatuisessa asiassa: lukutaidon leviämisessä ja syntyvyyden alenemisen yleistymisessä.

 

Kulttuurinen vallankumous

 

Vuosien 1980 ja 2010 välillä yli 15-vuotiaiden luku- ja kirjoitustaidon suhteellinen osuus aikuisväestöstä on noussut esim. Afrikassa n. 70%:n, Aasiassa 80%:iin ja Etelä-Amerikassa 93%:iin. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa yli puolet (54%) 15-vuotta täyttäneistä naisista on Unescon tilastojen perusteella lukutaitoisia. Tämä ilmiö on nähtävissä kaikkissa köyhissä maissa, ne tuntuvat sitoutuneen yleiseen kulttuurisen kehityksen kulkuun, jopa kaikkein hitaimmin kehittyvät maat kuten Mali jossa lukutaitoaste on sielläkin noussut 14%:sta v. 1980 40%:iin v. 2010 ja 47%:iin v. 2010. Prosenttiluku on yhä alhainen mutta jo 10 vuotta sitten malilaisista 15-24-vuotiaista oli 65% lukutaitoisia.

Päämäärää ei ole saavutettu; kulttuurisen kehityksen tasot ovat edelleen hyvin erillaisia. Mutta voidaan aavistella, että ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa maapallon väestö on kokonaisuudessaan lukutaitoisia. Jos vielä kiinnitämme huomiota siihen, kuinka tämä kehitys nopeutuu jatkuvasti, voimme arvioida nuorten ikäluokkien olevan kokonaisuudessan lukutaitoisia kaikkialla maailmassa suunnilleen vuonna 2030. Kehitys on huikea huomioituna se että ihmiskunnalta meni 5000 vuotta kirjoitustaidon omaksumisessa.

Lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen – unohtamatta mukana seuraavia laskennon alkeita – on vain yksi piirre tai etappi siinä älyllisessä vallankumouksessa, joka on levittäytynyt joka puolelle maailmaa. Opittuaan lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ihmiset tapaavat lähes luonnostaan ottaa aineellisen ympäristön hallintaansa. Samaan tapaan kuin Euroopassa 1600-luvun ja 1900-luvun alun välisenä aikana, taloudellinen nousu on nykyään Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa koulutuksen kehittymisen lähes väistämätön seuraus. Vapaakaupan ja taloudellisen globalisaation johdosta kehitys hidastuu ja vääristyy, mutta silti sitä on. Amerikkalaisten, eurooppalaisten ja japanilaisten tulisi tiedostaa, että tehtaiden siirtäminen maihin, joissa tuotantokustannukset ovat matalat, ei olisi ollut mahdollista ilman brasilialaisten, meksikolaisten, kiinalaisten, thaimaalaisten tai indonesialaisten koulutuksen kehittymistä.

Entisen kolmannen maailman työntekijät, joiden niukkojen palkkojen varassa Amerikan, Euroopan ja Japanin korkea palkkataso lepää, osaavat lukea, kirjoittaa ja laskea ja juuri siksi he ovat hyväksi käytettävissä. Niille alueille, joilla koulutus ei ole vielä kehittynyt samalla tavalla, kuten Afrikassa, tehtaita ei siirretä. Taloudellinen globalisaatio ei ole ajan kulusta riippumaton malli, vaan voiton maksimoinnin keino koko maailman kattavassa ympäristössä sellaisessa historian vaiheessa, jossa lukutaitoista työvoimaa löytyy suhteellisen paljon teollisen nousun ensimmäisten keskusten ulkopuolelta.

Koulutus on tekijä, joka osaltaan selittää nykyistä Eurooppaan ja Amerikkaan suuntautuvaa muuttoliikettä. Yksilöt, jotka tungeksivat rikkaan maailman porteilla, ovat toki vielä köyhien maiden materiaalisen kurjuuden ajamia. Mutta heidän halukkuutensa paeta kurjuutta paljastaa jatkuvasti kasvavan imun, joka on seurausta lukutaistoisten nykyään huomattavasta määrästä alkuperämaissa. Koulutuksella on lukemattomia seurauksia. Yksi niistä on väestön henkinen irtautuminen juuriltaan.

 

Väestöllinen vallankumous

 

Lienee syytä alleviivata sitä tosiasiaa, että ihmiskunnan tulevaisuuden ratkaisun avaimia pitenee kädessään kehitysmaissa asuva nainen. Kun ihmiset, tai oikeastaan kun naiset osaavat lukea ja kirjoittaa, alkaa syntyvyyden säännöstely. Nykyinen maailma, jossa voimme aavistella nuorten ikäluokkien olevan lukutaitoisia vuonna 2030, on saamassa päätökseen myös väestöllisen muutosvaiheensa. Vuonna 1981 syntyvyysaste koko maailman alueella oli vielä 3,7 synnytystä naista kohden. Tällainen luku takasi maapallon väestön nopean kasvun ja teki todennäköiseksi olettamuksen alikehittyneisyyden jatkumisesta. Vuonna 2001 maapallolla syntyi enää 2,8 lasta synnytysikäistä naista kohden ja jatkuvasti lähestytään lukua 2,1 joka takaa vain yksinkertaisen suvunjatkumisen. Nämä luvut antavat aavistella aikaa, joka ei ole enää määrittelemättömän kaukana tulevaisuudessa vaan ehkä v. 2050, jolloin maapallon väestönkasvu on pysähtynyt ja maapallo on saavuttanut tässä suhteessa ”tasapainon”.

 

Kehittyneen ja alikehittyneen maailman välillä olevan suuren eron katoaminen ilmenee hätkähdyttävästi esimerkiksi seuraavassa taulukossa (hedelmällisyysluku: syntyneet lapset/synnytysikäiset naiset).

 

 

1981

2010

 

1981

2010

USA

1,8

2,05

Intia

5,3

2,7

Kanada

1,8

1,6

Sri Lanka

3,4

2,3

Iso-Britannia

1,9

1,8

Argentiina

2,9

2,2

Ranska

1,9

2,0

Meksiko

4,8

2,0

Saksa

1,3

1,4

Bolivia

6,8

3,3

Italia

1,7

1,4

Peru

5,3

2,5

Espanja

2,5

1,4

Brasilia

4,4

1,8

Romania

2,5

1,4

Kolumbia

3,9

2,4

Puola

2,3

1,4

Venezuela

4,9

2,5

Venäjä

2,0

1,5

Etelä-Afrikka

5,1

2,5

Ukraina

1,9

1,4

Ruanda

6,9

5,3

Japani

1,8

1,4

Sambia

6,9

5,7

Kiina

2,3

1,8

Zimbabwe

6,6

3,3

Taiwan

2,7

1,2

Kenia

8,1

4,9

Etelä-Korea

3,2

1,3

Tansania

6,5

5,5

Pohjois-Korea

4,5

1,8

Etiopia

6,7

5,2

Vietnam

5,8

2,0

Zaire

6,1

5,7

Thaimaa

3,7

1,8

Norsunluurannikko

6,7

4,5

Filippiinit

5,0

3,0

Sierra Leone

6,4

5,1

 

 

Viime vuosina ajoittain kiivaana käynyt keskustelu länsimaita uhkaavasta muslimi-invaasiosta perustuu yleiseen käsitykseen muslimimaista erityisen nopean väestönkasvun tyyppiesimerkkeinä. Tosiasiat kertovat jostain muusta. Itseasiassa eräissä muslimimaissa syntyvyys on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana suorastaan romahtanut aikaisemmalta erittäin korkealta tasolta lähemmäs länsimaiden hedelmällisyyslukemia.

 

 

1981

2010

 

1981

2010

Azerbaidzan

3,1

2,3

Libya

7,4

2,6

Turkmenistan

4,8

2,4

Qatar

7,2

2,3

Tunisia

5,0

1,8

Syyria

7,2

3,1

Kirgisia

4,1

2,8

Kuwait

7,0

2,1

Tadzikistan

5,6

3,3

Sudan

6,6

4,1

Libanon

4,7

1,8

Irak

7,0

3,9

Turkki

4,3

2,1

Pakistan

6,3

3,8

Iran

5,3

1,7

Saudi-Arabia

7,2

3,0

Indonesia

4,1

2,1

Senegal

6,5

4,7

Uzbekistan

4,8

2,6

Nigeria

6,9

5,6

Bahrain

7,4

2,2

Palestiina

6,9

4,9

Algeria

7,3

2,3

Afganistan

6,9

6,4

Malesia

4,4

2,5

Mauretania

6,9

4,4

Bangladesh

6,3

2,3

Oman

7,2

3,0

Marokko

6,9

2,3

Mali

6,7

6,5

Egypti

5,3

2,8

Jemen

7,0

5,1

Arabiemiirikunnat

7,2

1,9

Somalia

6,1

6,3

Jordania

4,3

3,3

Niger

7,1

7,1

 

Väite jonka mukaan islamilla ja korkealla syntyvyydellä olisi keskinäinen korrelaatio on yhtä kiistanalainen väite kuin vastaava rinnastus katolilaisuuden ja korkean syntyvyyden linkistä. Tästä viimeksimainitusta Espanja ja Italia lienevät kuvaavat esimerkit. Tunisiassa ja Iranissa, jälkimmäinen siis ”kovan linjan islamilainen tasavalta”, syntyvyys lienee siis jo alittanut mm. Ranskan ja Skandinavian lukemat.

 

Siirtymävaiheen kriisi

 

Lukutaidon yleistyminen ja syntyvyyden voimakas aleneminen yhdessä piirtävät maailmanhistoriasta kuvan, joka on täysin erilainen kuin se, jota television uutiskatsaukset levittävät. Ne paljastavat ihmiskunnan, joka on irrottautumassa alikehittyneisyydestä. Jos pitäisimme nämä tosiasiat paremmin mielessämme, emme olisi vain optimistisempia vaan saattaisimme jopa juhlia sitä, että ihminen on saavuttanut kehityksessään ratkaisevan vaiheen.

Joukkotiedotusvälineet eivät kuitenkaan ole yksin vastuussa vääristyneestä historiankäsityksestämme. Kehitys ei ole , kuten valistusajan filosofit kuvittelivat, suoraviivaista, iloista ja kaikin tavoin helppoa. Irrottautuminen perinteisestä elämänmuodosta, totutusta lukutaidottomuuden, korkean syntyvyyden ja korkean kuolleisuuden tasapainosta, aiheuttaa heti alkuun, paradoksaalista kyllä, lähes yhtä paljon hämmennystä ja kärsimystä kuin toivoa ja rikastumista. Hyvin usein, ehkä jopa suurimmassa osassa tapauksista, kulttuurinen ja henkinen nousu yhdistyy siirtymävaiheen kriisiin. Epävakaaseen tilaan ajautuneet väestöt käyttäytyvät sosiaalisesti ja poliittisesti väkivaltaisesti. Henkistä siirtymistä moderniin aikaan seuraa usein ideologisen väkivallan räjähdysmäinen lisääntyminen.

Tämä ilmiö ei esiintynyt ensimmäistä kertaa suinkaan kolmannessa maailmassa – vaan itseasiassa juuri meidän Euroopassamme. Suurin osa nykyään niin perin rauhallisesta Euroopasta on käynyt läpi brutaalin ja verisen ideologisen ja poliittisen käymistilan vaiheen. Ilmaistut arvot ovat olleet hyvin monenlaisia. Liberaaleja ja tasa-arvoisuutta suosivia Ranskan vallankumouksen aikaan, tasa-arvoisuutta suosivia ja autoritaarisia Venäjän vallankumouksessa, autoritaarisia ja epätasa-arvoa painottavia saksalaisen natsismin tapauksessa. Ei pidä myöskään unohtaa Englantia joka oli kuitenkin maanosan ensimmäinen vallankumouksellinen kansakunta, sehän aloitti poliittisen modernin aikansa erään kuninkaan teloituksella vuonna 1649. Englannin vanha vallankumous on kuvaava esimerkki modernisaation paradoksista. Kukaan ei kiistäne Englannin olennaista roolia Euroopan poliittisessa ja taloudellisessa nousussa. Maan väestöstä tuli lukutaitoista varsin varhaisessa vaiheessa. Kuitenkin ensimmäisistä näkyvistä englantilaisen kehityksen seurauksista oli juuri ideologinen, poliittinen ja uskonnollinen kriisi, joka johti sisällissotaan, jota eurooppalaisten olisi nykyään hyvin vaikea ymmärtää.

Suomi kulki tässä prosessissa eurooppalaisessa jälkijunassa. Maamme väkiluku kasvoi 1800-luvulla aina 1910-luvulle asti erittäin nopeaa tahtia. Huolimatta Amerikan siirtolaisuuden varaventtiilistä väkiluku kohosi n. miljoonasta yli 3 miljoonaan. Tuon ajanjakson loppupuolella luku- ja kirjoitustaito alkoi kasvaa. Samaa tahtia alkoi yleistyä syntyvyyden säännöstely, ensin etelässä, myöhemmin idässä ja pohjoisessa. Tämä muutosprosessin kävi Suomikin läpi erittäin veristen vaiheiden koettelemana. Nälänhätä tappoi n. 8% väestöstä 1860-luvulla ja maan poliittista elämää riivasi 1900-luvun alussa terrorismi, luokkaristiriidat ja lopulta lyhyt mutta sitäkin brutaalimpi sisällissota.

Kun siis aikamme länsimaalainen ihminen kauhistelee niitä tapahtumia mistä aiemmin mainittiin, on kyse vain huonosta historiankäsityksestä sekä osittain myös median luomista vääristymisestä. Modernisaatioon näyttää todellakin liittyvän hyvinkin julmia mutta kuitenkin ohimeneviä ilmiöitä. Iranin esimerkki on jatkumo pitkässä ketjussa. Syntyvyyden laskua seurasi nopeasti ajatollah Khomeinin valtaannousu. Ideologia, jotka on ilmaistu shiiojen uskonnollisella kielellä, ei ole kristilliseen perinteeseen kasvaneiden eurooppalaisten tavoitettavissa; se ei kuitenkaan ole sen ”mielettömämpää” kuin kiistat protestanttien ja katolisten välillä Cromwellin aikoina. Se että shiiateologia katsoi paljastavansa maailman epäoikeudenmukaisuuden, viittaa vallankumouksen mahdollistavaan potentiaaliin, samaan tapaan kuin alkuperäinen protestanttinen metafysiikka, joka näki ihmiset ja yhteiskunnan korruptoituneena. Luther ja Calvin vaikuttivat uudistuneen ja puhdistuneen yhteiskunnan syntyyn: USA on uskonnollinen hurmion lapsi siinä kuin moderni Irankin.

 

Maailma jossa lapsemme ja lastenlapsemme tulevat varttumaan

 

Se maapallon jossa ihmiset asuvat vuonna 2050 on joko jo käynyt läpi tai on paraikaa käymässä (Afrikka) muutosprosessia jota leimaa väestönkasvun pysähtyminen, kasvuvaiheessa tapahtuneet väestönsiirtymiset, luku- ja kirjoitustaidottomuuden häviäminen sekä siitä seuraavat modernisaatioon liittyvät mullistukset, kumoukset ja kaaokset. Muutos johtaa väistämättömästi perinteisten ”länsimaiden” painoarvon vähenemiseen.

 

 

2010

2050

Aasia

4 138 386 000

5 205 799 000

Afrikka

1 027 823 000

2 270 435 000

Eurooppa

735 634 000

679 290 000

Pohjois-Amerikka

342 173 000

463 812 000

Latinalainen Amerikka

589 565 000

773 285 000

Oseania

34 943 000

48 477 000

 


( Päivitetty: 16.01.2012 14:54 )

 - pelontorjunta


Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on neljä plus kahdeksan?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Kommentit

En tiedä mistä nuo eri maiden syntyvyyteen liittyvät hedelmällisyysluvut on poimittu mutta ainakin US Census Bureaun mukaan mm. Saudi-Arabian lukema vuodelle 2010 oli niinkin alhainen kuin 2.4 ja olisi tämän vuoden arvion mukaan tullut jälleen alemmaksi lukemaan 2.3. Joitakin muita poikkeuksia lukemissa on mutta totta on että pääsääntöisesti tuo aleneva trendi joitakin lähinnä Saharan eteläpuolisen Afrikan maita lukuunottamatta on tosiasia.

- Sampsa - 17.1.2012 12:19





Kommentoi


©2017 Pelontorjunta - suntuubi.com