Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
28293031123
45678910
11121314151617
18192021222324
2526272829301

RSS

 Josephine ja mielensä pahoittajien valtakunta
18.04.2016 17:06 | pelontorjunta

Felix-mainoksessa esiintynyt Josephine synnytti tahtomattaan keskustelun paitsi monikulttuurisesta Suomesta myös ns. normisuomalaisuudesta. 

Suomen valtakunta on roikkumassa jo kahdeksatta vuotta laman tai vähintään taloudellisen stagnaation tilassa missä eturyhmät vahtivat tiukasti omia läänityksiään, pitävät kulisseja epätoivoisesti pystyssä vaikka kaikki muu ympärillä romahtaisi. Kaikesta tästä huolimatta merkkejäkään ajautumisesta vuoden 1918 kaltaiseen katastrofiin ei ole. Koska leipä ei ole pöydästä loppunut eikä kerjäläiset vaella pitkin kujia eikä pyssyt pauku on parempi siirtyä tarkastelemaan mikrotasolle kuinka myrsky ideologisessa vesilaseissa riehuu.

 

Ketsuppia kansalle – mutta mille kansalle?

 

Samaan aikaan kun kansantaloudellisesti Suomen kultaisen kasvun vuodet ovat auttamattomasti takanapäin, pääsiassa siksi että väestö vanhenee eikä täten talouden moottorille välttämätöntä polttoainetta tuovaa kasvavaa nuorisoa ole (suomalaisten itsensä vapaaehtoisen valinnan vuoksi) jatkuu ja monelta osin jopa kiihtyy ideologinen, suorastaan maailmankatsomuksellinen taistelu kansakunnan olemuksesta globalisoituvassa maailmassa.

Helmikuussa 2016 julkaistu Felix-ketsupin mainos, jossa tummaihoinen suomalainen Josephine kertoo pitävänsä kalastuksesta, on herättänyt valtavasti rasistista palautetta. Hän on elänyt koko elämänsä Suomessa. Josephine itse kertoi kohun tulleen hänelle täytenä yllätyksenä. Eniten mainoksessa ihmisiä tuntui (väitettiin?) häiritsevän se, että suomalainen ihminen esitetään siinä jonain muuna kuin valkoihoisena henkilönä.

Millaisia negatiivisia kommentteja Felix-mainos siis herätti sosiaalisessa mediassa jotka jostain aivan käsittämättömästä syystä samaistetaan nykyisin kansalaismielipiteeksi (mitä se kertakaikkisesti ei edusta sen luonteenkin vuoksi)? Kuten olettaa saattoi, tietyn suunnan ”etuvartioaseman soturit” valtasivat somen pelikentän kommenteillaan.

”Jos et pidä suomalaisten kulttuurimarxistisesta aivopesusta niin olet varmaan ärsyyntynyt viime aikaisista Felix-mainoksista.

Lyhyesti kulttuurimarxismi on 'todellisuuden' tai ihmisten mielikuvien muokkaamista. Mainoksissa ja mediassa tämä tapahtuu esim. sellaisten stereotyyppien esittämisenä normina, mitkä eivät ole normi tai haitallinen normi esitettynä ihannoitavana olotilana.”

ja jatkuu…

”Mainoksen kulttuurimarxistinen viesti on: tämä on uusi normisuomalainen (ps. ei ole). Koko Euroopan laajuinen kansanvaihto on menossa ja se pitäisi niellä vastustelematta koska vaihtoehtoa ei ole.”

Blogistin mukaan Josephine ei (ihonvärinsä takia?) siis ole normisuomalainen. Normisuomalaisen käsitteeseen palaamme myöhemmin.

Kyseisen blogisivun kommentti kohoaa huippuunsa:

”Aivopesemättömiä suomalaisia ei kiinnosta yhtään kulttuurimarxistisen monikulttuurisuuspropagandan pakkosyöttö. ”

Koska Twitter ja Facebook ovat täynnä ilmeisiä ”valehahmoja” joiden takaa voi löytyä jopa täysin vastakkaisen leirin tietoista provosointia tarkoituksena mustamaalata mm. maahanmuuttokriittisiä (tai vastaavasti ns. punavihreitä) ei näihin kommentteihin kannata paneutua. Kommenttien vakaumuksellisuuden aitous jää arvailtavaksi.

Mitä ilmeisemmin Felix-mainoksessa ärsyttää kuitenkin tiettyjä kansalaisia vaihtoehtoisesti tai samanaikaisesti se että monikulttuurisuus on otettu mainostarkoitukseen. ”Ole edistyksellinen, osta Lada tai sähköauto.” On myös olemassa se ikävämpi vaihtoehto. Tiettyjä ihmisiä on yksinkertaisesti sapettanut se että mainoksessa arvion että ”me suomalaiset olemme aika hiljaista kansaa” sanoi tummaihoinen Suomen kansalainen. Ei pakolainen vaan maassa syntynyt ja suomenkieltä täydellisesti puhuva. Tässä kohtaa alammekin liikkua jo sillä vaarallisemmalla miinakentällä.

 

Mitä ”suuri hiljainen enemmistö” ajattelee?

 

Perinteisen median lähes kritiikitön lähtö sosiaalisen median kommenttien lukijaksi muodostaa ongelman. Kuten sanottuna some muodostaa mahdollisuuden mitä melkoisempaan vedätykseen sen anonyymiyden vuoksi. Kuka tahansa voi mustamaalatakseen tietyn leirin tekeytyä tämän leirin kannattajaksi ja heittää mitä tolkuttomampia ja provosoivimpia näkemyksiä jotka samalla lujittavat vastakkaisen leirin stereotypioita tästä ”vihollisestaan”.

Sosiaalisen median suosio toisaalta voi johtua siitä että monet ihmiset elämäntilanteensa ja asuinpaikkakuntansa (esim. pienuuden) takia välttävät perinteisiin medioihin, esim mielipidepalstoille, kirjoittamista. Somessa, Suomi24:ssä voit laukoa mielipiteesi sydämenkyllyydestä. Avoimeksi jää se suurin ja kiinnostavin kysymys: mitä kansalaisten suuri enemmistö, se joka ei itsestään ainakaan julkisuudessa ääntä pidä ajattelee tästä omituisesta uudesta ideologisesta ja maailmankatsomuksellisesta kamppailusta ”moniarvoisuuden” puolustajien tittelin itselleen kaapanneiden sekä ”kriittisten” välillä.

Tätä asiaa on gallupeilla pyritty kysymään joskin tässäkin on omat ongelmansa. Ainakin osa ihmisistä vastaa kuten heidän ”halutaan vastaavan”. Kukapa tieten tahtoen haluaa itselleen rasistin, fasistin tai muuten vain epäilyttävän maineen. Useimpien näkemys Felix-tapauksesta on se että kyse oli vain mainoksesta oli sen motiivit ja uskottavuus mitä tahansa. Heidän elämässään on suurempiakin kysymyksiä. Ylipäätänsä kansalaisten ylivoimaisen enemmistön mieltä eivät kalvat niinkään monikulttuurisuus ja muut ”ylevät” asiat vaan käytännönläheisemmät kuten vaikkapa työ, ympäristö, toimeentulo, terveys, verot, turvallisuus ja ihmisten omat tulevaisuuden näkymät. Monikulttuurisuuden puolustajien ja vastustajien äärinäkemykset eivät välttämättä saa kovinkaan suurta vastakaikua kansalaisten suuren enemmistö keskuudessa. Samoin useimmille joku kannanotto samaa sukupuolta olevien avioliittoon voi olla heidän oman tärkeyslistansa häntäpäässä. Who cares?

 

Normisuomalaisuuden käsite

 

Monikulttuurisuuskeskustelussa vilahtava käsite normisuomalaisuudesta on syytä nostaa tarkastelun kohteeksi. Ja paras väline tässä on maailmakatsomuksen sijasta tiede. Mitä tiedämme Suomen alueella asuneen kansan etnisestä alkuperästä? Mistä olemme kotoisin, mistä tulemme, milloin ja mitä siitä seurasi? Aluksi on syytä kevennykseksi mentävä ”tieteen” huumoriosastolle.

Suomalaisilla oli syytä iloita vuonna 1935. Taiteilija ja monitietäjä Sigurd Wettenhovi-Aspa oli saanut valmiiksi suurteoksensa ”Kalevala ja Egypti, Suomen Kultainen Kirja II”, jossa hän osoitti, millainen suurkansa suomalaiset oikein ovat. Wettenhovi-Aspan mukaan suomalaiset vaelsivat ammoin Intian kautta Indonesiaan ja sieltä Egyptiin, missä he jopa synnyttivät maan muinaisen kulttuurin. Todisteeksi vaikutusvallasta hän taikoo kielellisiä yhtäläisyyksiä: pyramidi tulee sanasta pyhät raamit, labyrintti sanasta läpiriento, seepra sanasta seurahepo ja Egypti sanasta Äijäkupittaa. Wettenhovi-Aspan visio suomalaisten muinaishistoriasta on varmasti fantastisimpia, mitä koskaan on esitetty, mutta ei ainoa. Olemme olleet myös mongolideja ja germaaneja ja viimeksi ”jokin kansa, joka tuli tänne Volgan mutkasta”. Totuus on kuitenkin se, että suomalaiset eivät ole tulleet mistään.

Kielitieteilijä Janne Saarikivi, Helsingin yliopisto:

"Suomalaisuus on kansallinen projekti, joka on rakentunut vähitellen kahdensadan viime vuoden aikana, eikä sillä ole välttämättä paljonkaan tekemistä niiden ihmisten kanssa, jotka tulivat tänne ensin..."

Ennen kuin meistä tuli suomalaisia, olimme lappalaisia, hämäläisiä ja savolaisia. Suomi oli täynnä erilaisia etnisiä ryhmiä, jotka olivat saapuneet tänne eri aikoina ja eri suunnista.

 

Geenitutkimus

 

Geenitutkimus on tuonut uutta puhtia suomalaisten alkuperän selvittelyyn. Nykytekniikoilla dna-näyte erottaa italialaisen suomalaisesta helposti, toteaa dosentti Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta. Ripatti on ollut mukana tekemässä muutama vuosi sitten koottua Suomen geeniatlasta. Geneettinen arkeologia perustuu ajatukseen, että genomi on eräänlainen historiankirja. Kun jokin väestö vaeltaa uusille leveysasteille ja joutuu sopeutumaan uusiin oloihin, kuten niukempaan auringonvaloon tai tuntemattomiin taudinaiheuttajiin, muutokset tallentuvat geeneihin. Jos muunnos esimerkiksi helpottaa D-vitamiinin saantia niukasta auringonvalosta, se yleistyy ja siitä tulee tekijä, joka erottaa väestön lähtöväestöstä.

Geenien ja uusien arkeologisten löytöjen perusteella kuva Suomen ja koko Euroopan asutushistoriasta 20 000 viime vuoden ajalta on yksinkertaistunut. Pohjoiseurooppalaiset jakautuivat kaikki kahteen joukkoon. Kun viime jääkausi oli laajimmillaan, nämä kaksi joukkoa olivat asettuneet Etelä-Euroopan lämpimiin taskuihin, niin sanottuihin refugioihin, joissa olot olivat siedettävät. Yksi tällainen tasku sijaitsi suunnilleen nykyisten Ranskan ja Espanjan rajamailla ja toinen Ukrainan alueella. Refugioissa eläneet ihmiset saattoivat olla jo alun perin melko erilaisia, tai sitten erot syntyivät pitkän eristyksen aikana. Joka tapauksessa nämä itäiset ja läntiset populaatiot voidaan jäljittää geneettisten erojensa perusteella Euroopan joka kolkkaan Baskimaasta pohjoiskalotille.

Suomen asutushistoria on nähtävä osana tätä laajempaa eurooppalaista asutushistoriaa. Kun jääkausi alkoi hellittää ja jään reuna vetäytyi, refugioiden ihmiset aloittivat hitaan vaelluksen kohti pohjoista. Eurooppaa asutettiin sitä mukaa kuin maata vapautui jään alta. Läntisestä refugiosta lähteneet valloittivat Länsi-Euroopan, ja Ukrainasta lähteneet levittäytyivät itäpainotteisesti. Keski-Euroopassa syntyi vyöhykkeitä, joissa populaatiot kohtasivat ja sekoittuivat keskenään. Toinen kosketusvyöhyke syntyi Suomen alueella, mutta täällä sekoittuminen oli vähäisempää. – Populaatioiden erot näkyvät edelleen kirkkaasti itä- ja länsisuomalaisten perimässä.

Suomalaisten alkuperää seuranneelle uusi käsitys suomalaisista ”kantaeurooppalaisina” voi olla hämmentävä. Aikaisemmin on korostettu sitä, miten suuresti me eroamme muista eurooppalaisista. Yhtenä Euroopan viimeisimmistä metsästäjä-keräilijäkansoista suomalaiset kiinnostavat terveystutkijoita muistakin syistä kuin purentahäiriöiden takia. Tiedetään esimerkiksi, että kakkostyypin diabetes vaivaa pahiten juuri niitä kansoja, jotka ovat verraten hiljattain siirtyneet metsästäjä-keräilijöiden elämäntyylistä länsimaiseen elämäntapaan. Suomalaiset ovat juuri tällainen kansa. Diabeteslukumme voi olla merkki siitä, ettemme ole vielä kunnolla sopeutuneet maanviljelijäkansojen ravintoon.

Myös suomen kielen saapuminen Suomeen on hämärän peitossa, mutta tapahtuma vaikuttaa varsin tuoreelta. Jos kielitieteilijöiden arvio suomen kielen iästä pitää paikkansa mistä kieli tuli? Arkeologisen aineiston perusteella Suomeen saapui rautakaudella lisää väestöä, mutta yhteys kieleen on vain ajallinen. Suomen kielen tuojiksi on ehdotettu Itämeren eteläpuolella eläneitä itämerensuomalaisia, jotka kävivät kauppaa germaanien kanssa. Kielen vaihtuminen ilman merkittävää kansainvaellusta on historian saatossa ollut mitä tavallisin tapahtuma. Kun Rooman Caesar valtasi Gallian, ihmiset alkoivat muutamassa vuosisadassa puhua latinaa. Vastaavasti Rovaniemen pohjoispuolella ei vielä 1600-luvulla asunut ensimmäistäkään suomenkielistä, mutta nyt siellä ei muuta kuulekaan kuin suomea. Kielen vaihtumiseen riittää aivan pienikin joukko. Etenkin, jos joukolla on jotakin, jota muut haluavat.

DNA-tutkimus osoittaa aika vakuuttavasti että suomalaisten ”erilaisuus” muista eurooppalaisista on vähemmän vakuuttava. Suomen aluetta ovat asuttaneet kautta aikojen hyvin erilaiset populaatiot eri suunnilta Euraasiaa. Ja aivan selvä asia on että mitään ns. normisuomalaisuutta tässä maassa ei ole ollut silloin ja mitä todennäköisemmin ei sen jälkeenkään. Asuttaminen, maahanmuutto ja väestönsiirtymiset jatkuvat.

 

Normisuomalaisuus myyttinä

 

Olemassa olevat kovat tieteelliset faktat kumoavat auttamatta normisuomalaisuuden. Suomalaisten geneettinen tausta on eurooppalainen. Eurooppa asutettiin Afrikasta noin 80 000 vuotta sitten tapahtuneen muuttoliikkeen sivutuotteena suhteellisen pienen populaation siirryttyä nykyiselle Jemenin alueelle ja levittäydyttyä seuraavien noin 10 000 vuoden aikana Intian valtameren rannikkoa pitkin kohti eteläistä Aasiaa, Kiinaa, Japania ja Australiaa kohti. Eurooppa alettiin asuttaa paljon myöhemmin, noin 48 000 vuotta sitten. Muutto Eurooppaan alkoi vasta ilmastonmuutoksen (monsuunisateet) mahdollistettua läpimurron Persianlahden pohjukasta kohti nykyistä Turkkia ja Kaukasusta joista afrikkalaisten muuttajien jälkeläiset levittäytyivät sitten Eurooppaan (ja osin Aasiaan).

Normisuomalaisuus on siinä mielessä samankaltainen asia kuin myyttinen ”valkoinen rotu” että molemmat ovat hyvin uusia keksintöjä. Ihmiset eivät Euroopassa ajatelleet ainakaan1600-luvulle asti itseään valkoihoisina. Suomessa asuneet olivat Ruotsin valtakunnan, merivaltion, kansalaisia. Suomalaisuus ”keksittiin” 1800-luvulla ja innovaation taustalla olivat poliittisen tekijät (suhde Venäjään ja ruotsinkieleen).

1990-luvulta lähtien on alettu rakentamaan uutta identiteettiä (ja myyttiä) Suomen kansalaisille. Olemme nyt ”eurooppalaisia”, ”EU-kansalaisia”. Itse asiassa geneettisesti sen relevanttius on hiukan parempi kuin varsin tuore tapaus suomalaisuudesta. Kyseessähän on jälleen kerran ns. eliitin hanke. Jos suomalaisuus on reilun sadan vuoden vanha keksintö on eurooppalaisuudella ikää lopulta vain jonkin verran enemmän. Geneettinen historiamme on sen sijaan hyvin pitkä. Ja alkujuuret ovat tietysti - Afrikassa.

 

Josephinen suomalaisuus on kiistaton

 

Felixistä siis aloitimme ja Felixiin palaamme. Mitä surkuhupaisa kalabaliikki Felix-mainoksesta ja sen ”normisuomalaisuudesta” meille lopulta opettaa? Suomen asutushistoria ei ole päättynyt. Poliittiset intohimot eivät ole maastamme kadonneet. Uusia käsitteitä populaatiosta luodaan. Eliitti ne luo. Olemme sitä mitä luulemme ja uskomme olevamme.

Mitä siis tästä eteenpäin? Mikäli edessä ei ole uusi jääkausi vielä seuraavan parin tuhannen vuoden aikana tulee nykyisen Suomen alueella asumaan väestöä jonka geneettinen perimä tulee varmuudella muuttumaan. Useimmat tieteestä vähänkin perillä olevat pitävät muutosta toivottavana. Tällaisia hiipiviä muutoksia väestönsiirtymineen ( ne useimmiten eivät ole rajuja) ei ylipäätänsä millään mahtikäskyillä pitemmän päälle estetä. Suomen alueella asuvan väestön koostumuksen ja määrän sanelee ilmasto, taloudellinen ympäristö sekä demografia. Ne jotka lisääntyvät, ne täyttävät maan.

Josephinen kaltaiset ”uudet suomalaiset” ovat tulleet jäädäkseen. Sekä he että ”vanhat suomalaiset” tulevat tähän sopeutumaan. Niin he ovat tehneet aiemminkin. Valitusoikeutta ei ole. Ei tässä ole muusta kuin elämästä kyse. Kantasuomalaisten hedelmällisyyslukemat ovat nyt sillä tasolla – jokainen uusi sukupolvi 15% pienempi kuin edellinen - että ilman uusia muuttajia Suomessa olisi tuhannen vuoden kuluttua enää vain 40 000 ihmistä asumassa. On myös kyseenalaista puhutaanko täällä tuhannen vuoden päästä kieltä joka edes muistuttaa nykyistä suomenkieltä. Tästäkään tulevaisuudennäkymästä ei tarvitse sen enempää kauhistua. 


( Päivitetty: 18.04.2016 18:03 )

 - pelontorjunta


Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on seitsemän miinus kolme?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Ei kommentteja




©2017 Pelontorjunta - suntuubi.com